Lähdössä Cambridgen yliopistoon
Tämä blogipostaus on julkaistu alun perin Hoitajat.net sivustolla.
#NET2017 konferenssi järjestetään 5.-6. syyskuuta. Jos et pääse paikan päälle, voit seurata Twitterissä @SkholeFI
Miksi Cambridgen yliopistoon?
En ole koskaan aiemmin osannut kuvitella meneväni Englantiin Cambridgen yliopistoon, joka on yksi maailman tunnetuimmista akateemisista instituutioista. En ole saanut sieltä opiskelu- tai työpaikkaa enkä muuta vastaavaa, vaan olen menossa Cambridgen yliopistoon pitämään lyhyen suullisen esityksen terveysalan koulutukseen liittyvässä kansainvälisessä konferenssissa 5.-6. syyskuuta. Tuntuu suurelta kunnialta, että pääsen tällaista kokemaan. Totta kai tämä tuottaa oma jännityksensä siitä, miten osaan suuren yleisön edessä kertoa tutkimusaiheestani. Onneksi minulla on hyvä tukiverkosto Oulun yliopistossa, ja lähdemme porukalla konferenssiin.
International Networking for Healthcare Education (NET) konferenssi pidetään tänä vuonna 28. kertaa. Osallistun kyseiseen konferenssiin ensimmäistä kertaa ja tämän lisäksi pidän elämäni ensimmäisen suullisen esityksen kansainvälisessä konferenssissa. Elämäni ensimmäisessä esityksessäni kerron elämäni ensimmäisestä tieteellisestä tutkimuksesta. Tästä tutkimuksesta julkaistiin artikkeli tänä kesänä Journal of Advanced Nursing -lehdessä.
Elämäni ensimmäinen tieteellinen tutkimus
Tutkimukseni otsikko on englannin kielellä ”Mentors’ competence in mentoring culturally and linguistically diverse nursing students during clinical placement”. Työpaikallani huomasin tuon otsikon aiheuttavan monille hämmennystä. Mistä tästä oikein on kyse? Suomensin otsikkoni näin: kansainvälisten hoitotyön opiskelijoiden opiskelijaohjaus ohjatussa harjoittelussa.
Yksi välttämätön asia tutkimusta tehdessään on määritellä käytettyjä käsitteitä ymmärrettävällä tavalla. Hoitotieteessä käsitteiden kääntäminen eri kielille ei ole täysin ongelmatonta. Tämä jotenkin korostuu kansainvälisyyteen liittyvissä käsitteissä, jotka ovat todella monimutkaisia määritellä. Miten esimerkiksi määritellä kansainvälisyys, maahanmuuttaja, ulkomaalainen tai siirtolainen?
Bhopal (2014) kuvailee teoksessaan, kuinka maahanmuutto ja muuttoliikkeeseen liittyvät käsitteet ovat useimmiten sidoksessa syntyperään, rotuun ja etniseen alkuperään. Kansainvälisyydellä voidaan tarkoittaa kulttuurista tai kielellistä monimuotoisuutta eri maiden ihmisten tai ihmisryhmien välillä. Tutkimuksessani kohderyhmänä ovat opiskelijaohjaajat ja kulttuurisesti ja kielellisesti monimuotoiset (culturally and linguistically diverse CALD) hoitotyön opiskelijat, eli sellaiset opiskelijat joiden kulttuuriset tai kielelliset taustat ovat Suomen valtavirrasta poikkeavia. Lähtökohdaltaan kansainväliset hoitotyön opiskelijat voivat olla esimerkiksi vaihto-opiskelijoita, kansainvälisiä opiskelijoita englanninkielisessä tai suomenkielisissä hoitotyön koulutusohjelmissa.
Onko aihe tärkeä?
Ohjattu harjoittelu on tärkeä osa hoitotyön koulutusta ja sillä on merkittävä vaikutus hoitotyön opiskelijoiden ammatilliseen kehitykseen ja kasvuun. Useat tutkimukset eri puolilta maailmaa osoittavat sen, että kansainvälisten hoitotyön opiskelijoiden suurimmat haasteet koulutuksen aikana ilmenevät ohjatuissa harjoitteluissa (Edgecombe et al. 2013, O´Reilly & Milner 2015, Mikkonen et al. 2016, Mikkonen et al. 2017). Kommunikointiin liittyvät ongelmat aiheuttavat suuria haasteita opiskelijaohjaukseen. Kulttuuriset eroavaisuudet voivat vaikuttaa oppimistyyleihin ja tuottaa erilaisia haasteita itseohjautuvaan opiskeluun tai esimerkiksi palautteen antamiseen tai vastaanottamiseen (O´Reilly & Milner 2015). Opiskelijat pystyvät selviytymään näistä haasteista ja ottamaan paremmin vastuuta oppimisestaan, kun heitä ohjaa pätevä ohjaaja.
Opiskelijaohjaajilla on merkittävä rooli tukea ja ohjata kansainvälistä hoitotyön opiskelijaa harjoittelun aikana. Positiivisten kliinisten oppimisympäristöjen luominen on aivan äärimmäisen tärkeä opiskelijan oppimisen kannalta. Opiskelijaohjaajien tehtävä ei ole aina helppo ja haasteiden yli pääsemiseksi edesauttaa toimiva yhteistyö ammattikorkeakoulujen ja terveysalan organisoiden välillä. Opiskelijaohjaajat tarvitsevat tietoa opiskelijoiden kulttuurisista ja kielellisistä taustoista, ja samalla opiskelija tarvitsee perehdytystä ja aikaa tottua uuteen harjoitteluympäristöön. Opiskelijaohjaajat yhä kaipaavat toimivia tukirakenteita ja lisäkoulutusta kansainvälisten hoitotyön opiskelijoiden ohjaukseen.
Tutkimusmetodi ja aineisto (Oikarainen et al. 2017)
Tutkimusaineistoa kerättiin opiskelijaohjaajilta (n = 3355) kaikista viidestä Suomessa sijaitsevista yliopistosairaaloista keväällä 2016 sähköisten kyselylomakkeiden muodossa. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata kansainvälisiä hoitotyön opiskelijoita ohjaavien opiskelijaohjaajien arvioita ohjausosaamisestaan ja siihen yhteydessä olevia tekijöitä. Opiskelijaohjaajien ohjausosaamista mitattiin Opiskelijaohjausosaaminen-mittarilla ja Kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus opiskelijaohjauksessa-mittarilla. Tämän poikkileikkaustutkimuksen analyysissä hyödynnettiin kuvailevia tilastoja, ei-parametrisia testejä, eksploratiivista faktorianalyysia ja logistista regressionanalyysia.
Opiskelijaohjaajien arvio ohjausosaamisestaan (Oikarainen et al. 2017)
Kyselyyn vastasi yhteensä 576 opiskelijaohjaajaa, ja 56% (n = 323) näistä oli aiempaa kokemusta kansainvälisten hoitotyön opiskelijoiden ohjauksesta. Lähes kaikki ohjaajat (88%) arvioivat ohjausosaamisestaan joko hyväksi tai erinomaiseksi. Tulokset osoittivat haasteita liittyen opiskelijaohjaajien Kielellisen monimuotoisuuden osaamiseen. Seitsemän tekijää tunnistettiin, jotka vaikuttivat kyseiseen osaamisalueeseen.Kuva 1. Seitsemän tekijää tunnistettiin, jotka vaikuttivat ohjaajien Kielellisen monimuotoisuuden osaamiseen (Oikarainen et al. 2017)
Vaikka opiskelijaohjaajat arvioivat kulttuurisen monimuotoisuuden osaamisensa hyväksi, kehittämiskohteeksi nousi opiskelijoihin liittyvien ennakkoluulojen vähentäminen sekä tarve lisätä opiskelijaohjaajien tietoa opiskelijoiden kulttuurisista taustoista.Kuva 2. Tutkimuksesta nousevaa pohdintaa (Oikarainen et al. 2017)
Voisikohan yksilöllinen, opiskelijakeskeinen lähestymistapa harjoitteluja suunnitellessa ja toteuttaessa edesauttaa kansainvälisten hoitotyön opiskelijoiden harjoittelujen toteuttamista positiivisissa ympäristöissä, joissa opiskelijat kykenevät hoitamaan potilaita potilaskeskeisesti ja turvallisesti?
#NET2017
NET2017 -konferenssin internetsivuilla kerrotaan, että konferenssi tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden jakaa innovaatioita ja uusimpia ideoita ja kokemuksia liittyen terveysalan koulutukseen.Haluan olla myös jakamassa tätä uutta ja innostavaa teidän lukijoiden kanssa. Konferenssin aikana 5.-6.9.2017 kerron kuulumisia esityksistä ja kohtaamisista Twitterissä @SkholeFI. Osallistun muun muassa e-learning rinnakkaissessioon, jossa käsitellään esimerkiksi mobiililaitteiden käyttöä tunnilla – pitäisikö se kieltää? Tulen todennäköisesti itse käyttämään tiiviisti mobiililaitetta konferenssin aikana, jospa se olisi hyvä asia!
Lähteet:
1. Bhopal R (2014) Migration, ethnicity, race, and health in multicultural societies. 2. painos. Oxford. Oxford University Press.
2. Edgecombe K, Jennings M & Bowden M (2013) International nursing students and what impacts their clinical learning: Literature review. Nurse Education Today, 33(2), 138-142.
3. Mikkonen K, Elo S, Kuivila H-M, Tuomikoski A-M & Kääriäinen M (2016) Culturally and linguistically diverse healthcare students’ experiences of learning in a clinical environment: A systematic review of qualitative studies. International Journal of Nursing Studies, 54, 173-187.
4. Mikkonen K, Elo S, Miettunen J, Saarikoski M & Kääriäinen M (2017) Clinical learning environment and supervision of international nursing students: A cross-sectional study. Nurse Education Today, 52, 73-80.
5. Oikarainen A, Mikkonen K, Tuomikoski A-M, Elo S, Pitkänen S, Ruotsalainen H & Kääriäinen M (2017) Mentors’ competence in mentoring culturally and linguistically diverse nursing students during clinical placement. Journal of Advanced Nursing, 2017, 1-12.
6. O’Reilly SL & Milner J (2015) Supporting culturally and linguistically diverse students during clinical placement: Strategies from both sides of the table. BMC Medical Education, 15(175), 1-12.